Yritystuki on ongelmallinen asia. Se sopii huonosti niin markkinatalousajatteluun (taloudellinen liberalismi) kuin säädellympää taloutta (sosialismi tai suunnitelmatalous) haluavien tavoitteisiin. Vapaata kilpailua ihannoivien silmissä yhden yrityksen tai alan tukeminen vääristää kilpailua ja on siksi tuomittavaa. Toisaalta säädellyn talouden piirissä painopiste ei voi olla julkisten varojen rajaton työntäminen pääomalle. Jälkimmäisessä tapauksessa kyse on nimittäin valtavasta tulonsiirrosta voittoa tavoitteleville yrityksille.
Aihe nousi taas pinnalle Turun STX-telakan jättitilauksen menettämisen vuoksi. Suomen hallitus ei myöntänyt 50 milj. lainaa korealaistelakalle ja siksi nyt julkisuudessa liikkuvien tietojen mukaan miljardiluokan tilaus meni Ranskaan. Kyseessä olisi siis ollut pääosin laina, ei yritystuki. Tosin juuri tätä tekstiä kirjoittaessani liikkeellä on monenlaista tarinaa siitä miten paljon valtiolla oli laillisia mahdollisuuksia tulla telakan avuksi - saa nähdä mikä tarina saa virallisen totuuden aseman.
Olipa syy tilanteeseen mikä hyvänsä, on Varsinais-Suomen työllisyystilanne nyt vakavasti uhattuna. Tästä herää luonnollisesti kysymys valtion työllisyys- ja elinkeinopoliittisesta linjasta. Verrattain pienellä riskillä olisi kyetty turvaamaan maakunnan ja myös koko maan yksi merkittävimmistä teollisuudenaloista ainakin pahimman taloustilanteen yli. Tekeekö hallitus todella kaikkensa työllisyystilanteen synkentymisen estämiseksi? Mikä motiivi kokoomusjohtoisella hallituksella on ajaa telakkateollisuudesta elantonsa tienaavien ihmisten taloudellinen tilanne katastrofin partaalle? Ja vielä: mikä on hallitusvasemmiston rooli tässä tilanteessa? Mikäli turkulainen telakkateollisuus ajautuu kriisiin, on laskun loppusumma jotain muuta kuin 50 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kovasti pelätty vakava paikka Turun telakan säilymisen suhteen on edessä loppuvuodesta 2015.
Niin suuri periaatteellinen ongelma on nyt kyseessa, että se vaatii laajaa keskustelua. Miten jatkossa suhtaudutaan vastaavanlaisiin tukiin ja mikä ylipäätään on tai voi olla valtion rooli yksityisen pääoman tukemisessa? Erityisesti kaipaan jäsenneltyä keskustelua vasemmistolta ja ay-liikkeeltä. Samalla olisi varmasti tarpeen nostaa esille myös teollisuuden avainalojen vähintäänkin osittainen kansallistaminen, jotta vastaavanlaisilta ongelmilta jatkossa vältyttäisiin sillä ns. vapaat markkinat eivät kykene tämänkään tapauksen valossa turvaamaan teollisten työpaikkojen säilymistä.
